Info

Metsästysinfo

Suomen erämaat, metsät ja lukuisat vesistöt tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet metsästykseen. Suomessa harjoitetaankin monipuolisesti eri metsästysmuotoja hirvijahdista sorsastukseen ja käytössä on useita saalistusmenetelmiä.

Metsästys on ollut tärkeä elinkeino suomalaisille ja metsästäminen kuuluu vahvasti suomalaiseen kulttuurin. Metsästäjät ovat yhä merkittävä osa väestöämme; Suomessa on n. 300 000 metsästäjää, joista yli 15 000 on naisia. Väkilukuun nähden Suomessa on enemmän metsästäjiä kuin missään muussa Euroopan maassa.

Lue metsästysmatkailusta

 

 

 

Kuka voi metsästää?

Metsästäjätutkinnon ja riistanhoitomaksun suorittanut henkilö. Suoritettuaan edellä mainitut asiat henkilö saa metsästyskortin. Metsästyskortin saamiseen ei ole ikärajaa.

Jos kyseessä on hirven tai karhun metsästys tulee suorittaa ampumakoe. Kokeen voi suorittaa myös alle 15-vuotias yli 18-vuotiaan aseen hallussapitoluvan omaavan henkilön välittömässä valvonnassa ja hänen aseellaan. Yli 15-vuotiaan henkilön tulee kuitenkin käyttää asetta, johon hänellä on voimassaoleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa.

Tutustu metsästysmuotoihin
 

 

Missä voi metsästää?

Metsästysoikeus on yleensä maanomistajalla. Hän voi kuitenkin luovuttaa metsästysoikeuden toiselle vuokraamalla. Yleensä vuokraajana on metsästysseura. Metsästysoikeuden haltija voi myös myöntää lyhytaikaisia metsästyslupia alueelleen. Yleinen metsästysoikeus koskee vesilintujen metsästystä merellä yleisillä vesialueilla ja valtion omistamilla saarilla. Joidenkin kuntien asukkailla on myös oikeus metsästää kotikuntansa alueella olevilla valtion mailla.

Metsähallituksen retkikartta-palvelusta voi tarkastella retkeilyyn sopivia kohteita ja palveluita, metsästys- ja kalastuslupa-alueita sekä yleisiä vesialueita. Pienriista-alueita löytyy noin sata ja hirvialueita useita satoja. Lapin ja Oulun lääneissä voi metsästää myös karhuja.

www.retkikartta.fi
 

 

Milloin voi metsästää?

Alueelliset riistanhoitopiirit asettavat riistaeläimille rauhoitusaikoja, jolloin metsästys on kokonaan kielletty. Riistanhoitopiiri määrää myös paikallisista pyyntirajoituksista ja luvista. Sallittuna metsästysaikana tarvitaan pyyntilupa muun muassa hirven, karhun ja muiden suurpetojen ja riistalintulajien metsästykseen.

Lajikohtaiset metsästysajat Suomessa
 

 

Mitä lupia tarvitaan?

Pyyntilupa ja metsästyskortti, joka on oltava mukana metsästettäessä. Hirven ja karhun metsästykseen vaaditaan lisäksi todistus ampumakokeen suorittamisesta sekä voimassaoleva aseen hallussapitolupa tai rinnakkaislupa.


 

Muista hyvät metsästäjätavat

  • Kunnioita riistaa ja sen elinympäristöjä
  • Verota riistaa kestävän käytön periaatteella
  • Älä aiheuta riistalle tarpeetonta kärsimystä
  • Käsittele saalis oikein ja käytä se hyödyksi
  • Hoida riistaa
  • Huolehdi metsästäessäsi omasta ja toisten turvallisuudesta
  • Hanki metsästyksessä tarvittavat tiedot ja taidot ja kehitä niitä
  • Luo hyvät suhteet maanomistajiin ja toisiin metsästäjiin
  • Pyri järjestäytyneen metsästysseuratoiminnan pariin
  • Luo ja ylläpidä hyvät suhteet toimialueesi asukkaisiin ja luontoharrastajiin
  • Pidä hyvä huoli metsästyskoirastasi
  • Luo myönteisyyttä metsästysharrastusta kohtaa

Suomen metsästäjäliitto

Valtion ympäristöhallinto

Jokamiehenoikeudet

Saat:

  • liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta;
  • oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin;
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia;
  • onkia ja pilkkiä sekä
  • veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

Et saa:

  • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille;
  • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia;
  • häiritä poroja ja riistaeläimiä;
  • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta;
  • tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta;
  • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla;
  • roskata ympäristöä;
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.
  • Pitää koiraa irti ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa.